Olen tuossa tutkiskellut ns. WorkingBordercollie-kerhon- nimenomaan kerhon- pentuvälitystä.
Olin kuvitellut, että siellä todella on työkoiria tai koiria, joilla on tuloksia!
Ei siellä näytä olevan mitään vaatimuksia. Sinne saa pennut välitykseen ihan kuka ja millaisella yhdistelmällä tahansa.

Uusi pennunostaja kuvittelee, että SE nyt on ainakin sellainen paikka, josta saa kunnon harrstuskoiran lajiin kuin lajiin.
Miten voi saada, jos vanhemmilla ei monellakaan ole yhtään mitään näyttöä. Pelkkä maininta, että harrastellaan menemään ja ehkä sitten kahden vuoden päästä mennään kisaamaankin.
Luonnetstissä hylättyjä ja sellaisia, joita ei ole lainkaan testattu. Huippuna ne, joden edellisissä pentueissa on ollut muutama OCD tai sisarusten hylsyt.

Onko se malli haettu Working belggareista? Siellä kuitenkin pitää olla joku tausta, että sinne pääsee ja ei sinne millään näyttelypuudelilla ole asiaa, eikä sellaisen kasvattaja sinne varmasti haluakaan.
Tuli sellainen tunne, että sinne menevät ne, jotka eivät yhdistyksen välitkseen pääse. Mennään sitten ihan Workkeripalstalle! :D

Jos perustetaan sellainen paikka, niin kai siellä pitäisi olla tiukemmat kriteerit kuin muualla. Menee ilmaispalstailujen kanssa samalle viivalle.
Ihan totta. Onko eduskunnan torkkupeitot lähetetty Workingbordercolliekehon lämmittimiksi. Ei se tee koirasta workeriä, että on erikoisen värinen. Tai ei ainakaan pitäisi tehdä.
Onneksi itselleni on vain yksi värivaihtoehto beeceelle ja labbikselle myös.;)
Yhdistyksen foorumikin on aivan kuivettunut, näivettynyt. Käyn lukemassa, jos muistan ja kommentoinnit ovat tosi kiven alla.
Kävi vähän niin, että porukka poistui pimeään yöhön ja jäljelle on jäänyt vain takavalojen himmeä kajastus. Toisaalta voi tehdä niinkin ja pitää poissaolostaan kaameaa ja mahdollisimman paljon meteliä. Maksimaalisen huomion saamiseksi täytyy tehdä niin, että mekkala kuuluu peninkulmien päähän ja jättää vielä hajukin leijumaan viikkotolkuksi.

Mutta ihan asiasta toiseen.
Noin vuosi sitten pidin mekkalaa torniolaisesta pentutehtaasta ja siihen sitten tarttui joku itähelsinkiläinen mörköjä ja itseäänkin pelkäävä , minulle tuiki tuntematon tyyppi.
Lainaili minun kirjoituksiani, nimitteli, haukkui ja lateli tänne niin kirosanoja täynnä olevia kommentteja, että hui kauhistus! Melkein itsekin olin vähällä syöksyä masennuksen syövereihin. Minä, peräkylän sivistymätön- kuten hän nimitteli-en ollut koskaan saanut mitään kunnianloukkaussyytettä häneltä. Miksi olisin edes saanut? Ei siihen olisi löytänyt Karhukopla, Mustanaamio tai Tinttikään minkäänlaista syytä.
Hän väitti minun saaneen hänen nimensä selville juuri tuosta imaginäärisetä syytejutusta. Tai sitten hän ei tarkoittanutkaan minua ollenkaan- se oli vain minun oman mielikuvitukseni tuotetta. Hän kuitenkin antoi ymmärtää kirjoituksissaan niin ja kun siitä sitten oioin, niin laittoi koko nisupullantuoksuisen bloginsa kannet kiinni. No, se oli hänen valintansa. Sain kuitenkin hyvän loppuelämäntoivotuksen matkaevääksi. Niin- hänen tunnistamisensa ei vaatinut mitään ponnisteluja. Pelkkä satunnainen lukeminen riitti ja sattumanvaraisuus.

Tässä OMA kommenttini hänelle. Kommentti, jota ei tietenkään julkaistu.
"Blogisi on julkinen ja siihen ei mitään kyttäilyä tarvita- ihan pelkkä lukeminen riittää. Joksus sairas mieli vain voi keksiä kaikenlaisia mörköjä.
Salaiseksi muuttaminen ei hetkauta minua mihinkään, mutta sinua se voi haitata.
Harmi, että me tavalliset, tunnolliset, sinun mollaamat peräkylän sivistymättömät normitallaajat  maksamme kaikenlaisten vetelehtijöitten( en tietenkään tarkoita sinua)olemiset ja maailmojen halailut.
Harmi, että verorahoilla loisijoita ym. on täällä jo tarpeeksi. Töihin joka iikka ja tienaamaan itse omat haahuilunsa! Hesassa riittää töitä  vähemmänkin koulutusta saaneelle.
Hyvää elämää sinullekin ja taisi se koulutuspaikka jäädä haaveeksi?
En myöskään ole innostunut, enkä halua enää lukea sinun tavastasi elää loiselämää. Hyvää loppuelämää sinullekin ja puhu aina totta.
Kiitos samoin sinulle. Mutta älä tyttörukka valehtele. Sillä on tunnetusti lyhyet jäljet."
Että semmonen episodi täysin tuntemattomalta henkilöltä Hesan surkulähiöstä. Oli siellä muutakin kommentointia, mutta annetaan olla ja jätetään se perävalojen himmeä hehku valaisemaan Herttoniemen/Meri-rastilan/Vuosaaren/Kontulan tms katuja.

Asiasta perävaloihin. Mielenkiintoinen sattuma on, että itse olen ollut Porolahden koulussa töissä ja juttelin entisen kollegani kanssa. Maailma on pienen, pienen pikkuruisen pieni.;)

Mutta vakavaan ja ihan toiseen asiaan: Koulukiusaamisella on todella ikävät jälkiseuraukset. Siihen on syytä puuttua ihan joka puolella ja ihan joka koulussa. Se jättää ikävää jälkeä.