On se vain hienoa, että uskaltaa laittaa rotufoorumille kritiikkiä koirien käyttäytymisestä.
En ole lainkaan yllättynyt haukkuvista, räyhäävistä ja tappelevista bordercolliesta.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan selvännäkijä nähdäkseen, minne ollaan menossa. Pentuja pukataan siihen tahtiin, ettei millään riitä jokaiselle sellainen koti, jossa se osattaisiin kouluttaa. Vielä, kun se tulokas on siittovaiheessa saanut huonot hermopalikat itselleen, niin kusessa ollaan.

Toisaalta voi vain hihitellä ja miettiä hienon rodun alasajoa. Kun on nähnyt jonkun - vain tosi pienen osan- ja niissäkin on selleinen hermoheikkous, että jokaisen kasvattajaksi haaveileveilevan olisi se syytä nähdä- "kasvattajista" puhumattakaan.
Kammottavan pelokkaita koiria, että katsojallekin tekee pahaa. Niille tehdään sitten pennut. Siitä vain ei hyvä seuraa- eikä ole seurannutkaan.
Tälläisen pelkurin jälkeläinen oli aivan kamala tokokokeessa. Pelkäsi raukka ihan kaikkea ja olisi halunnut karata kehästä, mutta toimintakyky ei siihen olisi riittänyt.
Mutta kyllä se on raha, joka puhuu. Jalostus on niin kaukana joistakin yhdistelmistä,ettei todellakaan ole ihme, että eteläntähtiä alkaa olla näitten sekundaa Lapista rinnalla ihan kiitettävästi.

Mielenkiintoista on käydä lukemassa joku kommentti, jossa paheksutaan syvästi siskon käyttämistä- OCD-han se siellä pilkistää. Mutta seuraavassa omassa kirjoituksessa jo halutaankin itselle OCD-siskon veljen pentue.

Toinen ihanan söpö juttu on, että tuloksen tekijä käy itse foorumille kirjoittamassa hypystä jonnekin. Normisti sen tekee vähintäänkin onnellinen kasvattaja tai joku hyvä kaveri. Nyt se on lähinnä sääliä herättävä. Luulisi nyt ainakin kavereitten käymässä peukuttamassa ja sen iloisen kasvattajan.

On se ihanaa, ettei tarvitse miettiä bordercollieta- ainakaan pariin vuoteen. Ei ole ainoaakaan paikkaa, josta sellaisen haluaisin.
Olen tosi onnellinen, että minulla on kolmea eri rotua ja kaikki sattuvat olemaan tekeviä, toimeliaita, pää ei sekoa, vaikkei tehdäkään. Kaikki minun lempparirotuja.
Pommi on aivan uskomattoman upea nyt, kun sillä alkaa olla se tekeminen mallillaan. Mette on ihanan utelias penikka, ei pelkää mitään, ei hauku, ei rähise, menee joka paikkaan, on taistelutahtoinen, tykkää palloleikistä ja ennen kaikkea Mette rakastaa makupaloja.


Hubaisaa, että minun kommenttini tuohon rähjäävään boerdercollieen poistettiin alta aikayksikön. No, kirjoitin vain ihan sievästi, ettei tarvitse olla kummoinenkaan selvännäkijä, kun katselee näitä viimeisimpiä pennutuksia ja niitten taustoja. LT:ssa hyllyllä ja muutenkin pisteet tärkeimmissä osa-alueissa alle jalostusajatuksen.
Mutta sitä saa, mitä tilaa ja mikä hyväksytään ja minkä se ostaja maksaa.

...jatkuu...virheet korjataan, ko ehitään...
*